1.1 Luottamuksen ytimessä avoin ja tasapuolinen viestintä
Esimiestyössä luottamuksen rakentamisen olennaisia piirteitä ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja johdonmukaisuus. Näitä toiminnan tunnusmerkkejä tulisi jokaisen esimiehen tarkastella omassa toiminnassaan. Sama pätee organisaatioiden väliseen toimintaan.
Luottamus syntyy tekojen kautta ja tärkein esimiehen työkalu on viestintä ja vuorovaikutus. Esimiehen tulee viestiä jatkuvasti, johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Oikeudenmukaisista päätöksistään hänen tulee kertoa avoimesti.
On sanottu, että ”johtaminen on jännittävää jankuttamista”. Se tarkoittaa asioiden toistamista eri tavoin ilmaistuna niin monta kertaa, että jokainen varmasti ymmärtää asiat samalla tavoin.
1.2 Luottamuksen osatekijät
Luottamus on psykologista turvallisuutta ja organisaation kannalta tärkeää sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma kuvaa avointa viestintää ja tasavertaista yhteisöllisyyttä. Sosiaalisen pääoman ilmentymät, luottamus ja vuorovaikutus, edistävät tiedon välittymistä ja lisäävät merkityksellisyyden ja yhteisen tulevaisuuskuvan syntymistä ja ylläpitoa.
Organisaatiokulttuurissa luottamus tai sen poissaolo näkyy paitsi työkulttuurissa, myös toimintatavoissa, työn sujuvuudessa, työn laadussa sekä asiakaskokemuksessa.
Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin. Se voi olla positiivista luottamusta, negatiivista epäluottamusta tai neutraalia tunnetta. Luottamus tuntuu ja näkyy, vaikka ei aina osaisikaan pukea sitä sanoiksi. Se ilmenee puheen ohella käyttäytymisessä, ilmeissä ja eleissä.
Luottamusta lisäävät:
- avoimuus ja jakaminen: tieto, ideat, ajatukset, tunteet
- hyväksyntä: arvostus, vahvuuksien tunnustaminen, kannustava palaute
- tuki: sosiaalinen tuki, konkreettinen apu
- yhteistyöhalun osoittaminen.
Luottamusta vähentävät:
- torjunta, reagoimattomuus
- dominoiva käytös
- kielteisyys
- epäasiallisuus.
1.3 Luottamuksen ketju
Luottamuksen vuorovaikutusketjun mukaan toimiminen johtaa luottamuksen vahvistumiseen, vaikka oltaisiin eri mieltä käsiteltävistä asioista. Ketjun alkupisteessä osapuolet ilmaisevat mielipiteensä avoimesti, mutta myös kuuntelevat toisen mielipiteet ja hyväksyvät ne yhtä arvokkaiksi ja oikeiksi kuin omatkin mielipiteensä.
Sen jälkeen sovitaan asiasta. Sopiminen voi tapahtua kompromissin löytämisenä, yhteisestä sopimuksesta jonkin alkuperäisen mielipiteen mukaan etenemisenä tai kokonaan uuden idean löytämisenä. Vastuuttaminen tarkoittaa sitä, että osapuolet toimivat sopimuksen mukaisesti. Mikäli huomataan osapuolen toimivan vastoin sovittua, otetaan asia puheeksi rakentavalla tavalla.
Toimimalla tämän ketjun mukaisesti vuorovaikutustilanteissa on mahdollista lisätä yhteisön luottamuspääomaa pieni hippunen kerrallaan. Luottamuspääoman kasvamisella taas on paljon tutkittuja vaikutuksia.
Kuvio: Luottamuksen ketju (Lähde: Työturvallisuuskeskus https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/luottamuksen_rakentaminen_tyoyhteison_vuorovaikutuksessa)
